lauantai, 5. heinäkuu 2008

Tällästä taas .....

Tää elämä jotenki tuntuu niin karseelta , tai siis noh tällähetkellä ainaki...
Tuntuu että melkeen jokanen immeinen on mulle jostain syystä suuttunu tai muuten vaan sellasella typerällä päällä mua kohtaan...

Täs vaihees varmaan jokku "kaikki tietävät" - ihmiset sanoo , että "elämä on!" .
No muttah joo....tälläset asiat mua ahdistaa.Ihan tiedoks vaan.Karsee olo ja muuta.En tajua miten täs tilas pitäis taas toimii.Paha mieli ja ahdistus.Haluan vaan tästä olosta pois . Vaikeetahan se on estää tämän olon tulemista , jos ihmisekki jaksaa olla tollasia.
1704647.jpg

Sydämmes tuntuu tosi outo tunne.Tunne , että se ei kestä tällästä tai tunne , että kaikki loppuu pian.En mä vaan tiedä.En uskalla hakea apuakaan ,koska naurettavalta tilanteelta tää kuullostaa.Kuka mun valituksia jaksaa edes kuunnella.Aivan ku jotaki ihmisiä kiinnostais.
Isäki haukku mua pirun palvojaksi ... :( joo ei tuo kovin kivalta kuullosta ku oma isä sanoo mulle noin. Se miltä tää oikeesti tuntuu , että piru HALUAA pitää mua vallassa , enkä pysty tekemään mitää. En mä pahuutta palvo ! kuinka joku voi noin sanoa ja vielä oma isä ! (?) En tajua , en todellakaa...



perjantai, 4. heinäkuu 2008

Ahdistaa.....

Noh yritän kirjotella olotilaani  tänne...En tajua mitä mun pitää tehdä.Välillä toivon kuolevani , koska elämä näyttää tulevaisuudes niin toivottomalta.
Yritän parantaa tapojani. Vanhemmat kehottaa olla ahkerana , ja yritän koko aijan. Kukaa ei vaan tajua , miltä tuntuu kamppailla masennuksen parissa.
Kukaa ei tajua miltä tuntuu tällänen kauhea olo , mitä kukaan ei voi selittää.Joka päivä pitää painia tämän kans...
Joidenki mielestä varmaan tuntuu typerältä valittaa masennuksesta.
Kaikki sanoo , että tämä on vain ohi menevää ja ihan pikku juttu.
Eikö kukaa tajua , että oon MONESTI kertonu miltä musta tuntuu.
Vanhemmille oon itkeny joskus . Miksi teen sitä enää , miksi mun pitäis vuodattaa ja itkeä tuskaa joillekki , joita ei varmastikkaa kiinnosta tää asia ?
En mä vaan tiedä....

Itsetuho on ollu mun mielessä melkein joka päivä , oon kertonu tästä , mutta näköjään se on vaan pikku juttu.
Kaikki sanoo , että viiltely on lapsellista .Niinhän se onki , mutta se helpottaa tuskaa....Se on vaan ainoo keino millä mä voin lievittää tuskaani , etten tee mitää typerää...
Pelkään herätessä , että mitä tulee tapahtumaan sinä päivänä ja mitä harmeja tuun tekemään.

Mikää ei kiinnosta. Kaikki vaan valuu käsiin...
Menin lukioonki vaan sen takia , että mun vanhemmat olis ylpeitä musta...
Kuullostaa varmaan tosi typerältä.
Oikeasti oon sisältä päin ihan stressiä täynnä. En tie mitä tekee , missäkin elämän vaihees...
Mua pelottaa ja itkettää...
Haluan vaan , että pääsisin pois maailmasta ja alottaa alusta paremmas paikas.